Luopuminen ja katsekontakti

Ensimmäisiä pennulle opetettavia asioita ja ehkä jopa tärkein. Jos koiran huomio on muualla kuin omistajassa, sen keskittyminen kärsii ja oppiminen heikentyy.

Luopumisen perusharjoitus

  • Tavoitteena on, että vaikka koira on kiinnostunut makupalasta, sen ajatuksena ei ole jatkuva namin tavoitteleminen vaan että se oppisi periksiantamisen taidon => luopumalla saan!
  • Ota käteesi n. kymmenen namia, näytä niitä koiralle ja sulje käsi nyrkkiin. Mene kyykkyyn ja ojenna käsi sivulle alas. Anna koiran yrittää tavoitella namia, mutta älä liikuta kättä äläkä anna koiralle namia. Pysy koko ajan hiljaa paikallasi. Kun koira lopettaa yrittämisen, esim. vetää kuonoaan hiukankin irti kädestä, sano ”hyvä” (tai käytä naksutinta) ja anna makupala. Toista useita kertoja kunnes koira ei enää pyri kädelle kuonollaan tai tassullaan.
  • Vinkki: voit tarjota palkkionamin aina toisesta kädestä kuin mistä koira on alunperin yrittänyt makupalaa tavoitella.
  • Vinkki: kun koira osaa luopua makupalasta, voit harjoitella samaa myös lelulla.
  • Luopumisharjoitus nopeuttaa pentupuremisen loppumista => pentu oppii että ihmisen passiivisuus tarkoittaa sitä, että kannattaa irroittaa ja antaa periksi.

Katsekontakti

  • Kun koira ei enää yritä itse ottaa namia, älä enää palkkaa pelkästä yrittämisen lopettamisesta vaan odota että koira hiukan turhautuu ja vilkaisee sinua silmiin. ”Hyvä” & palkka! Toista, toista, toista. Harjoittele myös seisoaltasi. Kohta huomaat, että heti kun seisot hiljaa paikallasi, koira katsoo sinua silmiin.
  • Muista pysyä passiivisena, älä houkuttele koiraa hakemaan kontaktia eleillä tai äänellä. Koira hakee kontaktia, et sinä! Tämä on erittäin tärkeää.
  • Harjoittele katsekontaktia aina 5-15 kerran sarjoissa. Tee useita sarjoja päivän aikana, eri huoneissa, pihalla, lenkillä. Käytä uudessa paikassa erityisen hyviä makupaloja. Aloita kuitenkin kontaktiharjoitukset AINA rauhallisessa ympäristössä, mielellään kotona sisällä. Vaikeuta ympäristöä ja häiriöitä pikkuhiljaa.
  • Käytä luvanpyytämistä kaikissa niissä tilanteissa, joissa koira yleensä menee ylikierroksille: ulosmeneminen, ruokakupin saaminen, autoon meno ja sieltä poistuminen, irtipääseminen lenkillä, ovista ja porteista kulkeminen, vieraiden tervehtiminen jne. Kaikki nämä tilanteet ovat koiralle mieluisia, joten sen vuoksi ne toimivat erinomaisena palkkana! Aina ei tarvita makupaloja tai leluja vaan ihan arkiset tilanteetkin palkitsevat. Lisäksi tämä parantaa sinun asemaasi koiran silmissä koska kivat ja jännittävät asiat tapahtuvat sinun kauttasi, koirasta tulee positiivisella tavalla kuuliaisempi ja taipuisampi, jopa rauhallisempi.
  • Pidä aina ulkona mukanasi nameja tai koiran lempilelua. Palkitse myös spontaaneista kontaktin otoista. Pysähdy lenkillä ”muuten vain” ja odota että koira hakee kontaktia. Jos koira ei ole ollenkaan kiinnostunut, odota ja seiso hiljaa paikoillasi. Jossain vaiheessa koira kääntyy kyllä katsomaan miksi pysähdyit (se voi toisinaan kestää kauan!) ja silloin palkkaat välittömästi: heitä palloa, leiki tai kehu rauhallisesti ja anna makupala. Muista, että palkkio määräytyy koiran mukaan!
  • Vinkki: makupala on hyvä stressimittari. Jos tilanne on liian vaikea – kiihdyttävä tai jännittävä – stressitaso nousee nopeasti niin korkeaksi että ruokahalu heikkenee eikä koira pysty syömään. Tästä syystä koirat eivät usein huoli makupalaa tietyissä tilanteissa. Vastaavasti syöminen laskee stressiä ja harjoittelemalla koira oppii säätelemään kierroksiaan.